Tuhotyöt...?!

Terve vaan kaverit! 14-viikkoa on jo mulla ikää ... ja se näkyy naamasta, ei ole kohta enää vauvanpyöreydestä tietoakaan. Ei se haittaa, noi ihmiset paijaa ja pussaa mua silti!

Olen huomannut, että aika moni uusi ihminen kyselee mun perheeltä, että kuinkas monet kengät mä olen jo syönyt. Ja äiskä vastaa totuudenmukaisesti, etten yhtiäkään. Kysehän ei ole yrityksen puutteesta, vaan siitä, että perhe pitää pääsääntöisesti kenkiään ulkoeteisessä, johon on ovi kiinni. Terassilta mä joskus sieppaan croksit tai parit, mutten mä niitä järsi, vaan odotan että joku tulee leikkimään mun kanssa poliisia ja rosvoa, kiva leikki muuten, varsinkin kun mä olen niin paljon nopeampi ja ketterämpi kuin muut.

Mutta on mun hampaat johonkin epäsopivaankin osunut: antenninjohto, tietokoneen piuha, terassin oven tiivisteet...

matot:

... no, tyttöjen matoista ei ole niin väliäkään, äiskä sanoi, että ne pitäisi mennä vaihtoon muutenkin. Eihän isoilla tytöillä tarvi enää olla 'nalle puh'-mattoja. Mutta ei niitä kuulemma vielä vaihdeta, ehkä sitten jouluksi.

Saan mä kaikkea luvallistakin nakerrettavaa: rustoluita, possunkorvia, häränhäntiä, nahkaluita jne., mutta vahinkoja sattuu, kyllä te sen ymmärrätte. Vahingoista puheenollen, toisenlaisia vahinkoja (=pisuja) ei mulle enää ole sattunutkaan pitkään aikaan - ne on vauvojen touhua!

Äiskä ja Iskä on palannut lomalta takaisin töihin. Se on vähän muuttanut mun rytmiä, aamulenkki tehdään jo klo 5:30. Hyvin silti sujuu, tytötkin on vielä lomalla niin mulla on päivisin seuraa. Ja illalla tehdään metsälenkkejä, ollaan jo mustikat maisteltu ja äiskä on saanut pari kertaa kanttarelleja. Ei vaan ehditä ottaa samaa tahtia kuvia ja päivitellä tätä blogia. Mutta hitaasti hyvä tulee, eikös vaan.

Mansikanmakuisin terveisin, Tellu ja perhe.