Heissan kaverit! Kiireitä on pidellyt, en ole ehtinyt tännekään kirjoittaa. Koulutuksessa olen käynyt ahkerasti ja kotonakin harjoiteltu päivittäin, ainakin jotain pientä. Mutta mitä pieni collie ei tekisi ihanien raksujen eteen...
Kävin katsastamassa agilitykisoja, kun ne pidettiin Janakkalan koirakerhon kentällä, siellä samalla missä minäkin koulussa käyn. Oltiin tehty treffit toisen collieiden omistajan, Katri Vlasovin kanssa ja kylläpä hänellä olikin komeat pojat! Mä olin ihan ihastunut! Äiskä ei osannut ottaa hyvää kuvaa, mutta tästä voi pientä esimakua päätellä. Me siinä seurataan, miten toiset osaa agi-radalla kulkea.Mä olen ollut myös katsomassa monta pesäpallo-ottelua. Mun perheen tytöt kaikki pelaa Janakkalan Janassa ja usein niiden pelireissut suuntautuu myös Helsingin suuntaan. Käytiin Roihuvuoressa, aika lähellä siinä, missä mun kasvattaja asuu. Ei nähty tuttuja, mutta F-tyttöjen peli kulki hienosti, kaksi voittoa tuli kotiin sillä kertaa.
D-tytöillä oli peli Espoossa, ja taas mä olin matkassa mukana. Autossa kulkeminen on mulle jo aikas iisiä, ei mua hetkauta muu kuin se lähteminen. Auton takaluukku kun aukeaa, mä lähden turvallisen välimatkan päähän, etten joutuisi taas kyytiin, mutta kyydissä olo ei ole sitten enää ongelma. Mutta takaisin sinne Espooseen... siellä mulle oli taas uusi kokemus tiedossa: koirapuisto. Äiskälle ja varsinkin mulle, oli iloinen yllätys, että pesäpallokentän vieressä oli koirapuisto. Sinnehän me suunnattiin. Puistossa oli aika hiljaista, mutta muutama kaveri sentään. Ne oli tosi kivoja, haisteltiin puolin ja toisin. Niitten omistajatkin oli kivoja, äiskä jutteli niiden kanssa mukavia. Käytiin välillä katsomassa peliä ja tultiin uudestaan puistoon. Silloin siellä olikin sellainen öykkäri Collie-poika, se ei sietänyt toisia uroksia ja pisti rähinäksi. Tunnelma oli jotenkin vaisumpi ja varautuneempi...
Käytiin me lauantaina Tervakoskella koiranäyttelyssäkin, ihan vain turisteina. Siellä oli paljon koiria ja ihmisiä, mutta osasin mä olla ihan hienosti. Katseltiin kun toisia collieita arvosteltiin ja odotettiin kovin, että oltaisiin nähty ihan "livenä" mun oikea isä 'Finn Arrow Exelent Example' mutta se oli jostain syystä jäänyt pois näyttelystä. Mutta olihan siellä paljon muita komeita ja kauniita yksilöitä. Minäkin yritin harjoitella poseerausta, mutta oliko vika sitten kuvaajassa tai tossa äiskässä, niin ei siitä vielä tämän parempi tullut. (Minähän olen täydellinen!)Että sellaisia terveisiä kenttien laidoilta, Tellu. 
PS: Muuten hyvä kuva musta, mutta miten tuo roskis tohon joutu?
PPS: Sen verran kasvutietoa, että äiskä on löytänyt ainakin yhden irronneen hampaan, joten nekin on sitten vaihtumassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti